Takaisin kylmään... Sitä olikin jo ikävä.

Turkista Suomeen. Kylmä.
Viikonloppu edessä.
Ärsyttää.
ÄRSYTTÄÄ!
Sain loman ajan huijattua kalorit pysymän 1100-1300 päivässä. Huijasin siinä samalla raskaasti itseäni.
Minun pitäisi lopettaa, antaa itseni hengittää.
Mutta en anna itselleni lupaa.

Ärsyttää myös se, että RAKASTIN hiuksiani.
Imperfekti.
Nimittäin olin ääliö ja kävin kampaajalla turkissa.
"Ei saa sitten ottaa pituutta, ainoastaan kerrostaa."
(Anteeksi seuraava vihaus):
NO SE VITUN ÄÄLIÖ LEIKKASI 20 SENTTIÄ MINUN ENNEN NIIN PITKÄSTÄ HELVETIN PAKSUSTA LETISTÄ EIKÄ KERROSTANUT VAAN OHENSI PÄTKIMÄLLÄ! SAATANAN SAATANAN HELVETTI VITTU PERKELE!

Ok.
Monet pitävät tätä VOIMAKKAANA ylilyöntinä, anteeksi lapsellisuuteni, mutta...
Hiukset oli se YKSI asia, josta pidin itsessäni. Tahdoin kerrostaa, jotta luonnonkiharat tulisivat esiin.
(Nyt minulla on vihaamani malli: puolipitkät + sivuetari, jonka sentään saa taakse. Sopii monille, mutta ei ole "MINÄ")
Hiukset, pitkät, villit, paksut, kauniit.
Niistä minä pidin.
Ne kertoivat minusta paljon, niitä ihailtiin.
Niissä näkyi luonnetta, ajatuksia, nuoruutta, vanhanaikaisuutta, rakkautta, kokemuksia...
Ilman niitä olen vain... ruma.
Ennen en pitänyt ulkonäöstäni.
Nyt vihaan sitä.
Viimeisetkin itsetunnon rippeet on riistetty.
Joten olen pahoillani.
Koska olen itsekäs, pinnallisen oloinen tässä tilantessa, käyttäydyn typerästi ja lapsellisesti, en ajattele kovinkaan globaalisti, muilla on paljon pahempia ongelmia, mutta uusi ulottuvuus itseinhoon avautui hiusten lähdettyä.
Vihaan itseäni myös siksi, että itkin yön hiusteni takia, se on niin... PINNALLISTA.
Mutta ne olivat minulle tärkeät.
Voi että tätä itseinhon ja -häpeän määrää...

Ja minun pitäisi sitäpaitsi lihoa 10 vitun kiloa vähintään. VÄHINTÄÄN.
Eli minusta tulee LÄSKI Beverlyhills ämmä.
Jep siltä tulen näyttämään.
Mainiota!

Tuon näköinen, mutta kamalampi.

Kaikki hokee, ettei se ole LIHOMISTA, vaan aliravitsemustilan korjaamista, mutta MIKÄ HELVETIN ALIRAVITSEMUSTILA?
Ei näin suurella ihmisellä VOI olla ALIRAVITSEMUSTILAA.

Kuinka en vieläkään usko? Vastahan labratesteissä näkyi sydämen sykkeen hidastumista, matalaa verenpainetta, epätasaisuutta....
Mutta veriarvot oli hyvät?
Mutta: mun menkat loppui.
Nyt jo yli viikon myöhässä.
USKO JO!
Paino kuulemma tippui sellaiset KILON VIIKOSSA. Kolmen peräkkäisen viikon ajan.
Mutta missä tulokset?
Miksen näe mitään?
Kuinka tyhmä olen?!
"Syömishäiriö ei ole sinun vikasi."
Niin mulle psykiatrilla hoetaan.
No kenen sitten?
Miksi kaikki mun ympärillä itkee, on vihaisia tai vastaavaa.
KOSKA olen iso, typerä
ONGELMA.

Että tällaisia fiiliksiä tänään.

Tulen takaisin kunhan olen rauhoittunut.

Just...
Love yourself, please?
FF (FuckingFat today)